Keikat 26.-27.10.

Hejsan vai miten nuo rakkaat länsinaapurikaappiheteroystävämme tapaavatkaan sanoa. Ajattelin nyt taas vaihteeksi kirjoittaa päiväkirjaa. Oon saanu palautetta näistä kirjoituksistani ja niitä on pyydetty lisää. Ihan oikeasti tuollainen huolestuttaa.

Ajatelkaapa. Me eletään vuotta 2007. Elämme ns. hyvinvointivaltiossa. Meillä on ilmainen peruskoulutus. Meillä on hyvä perusterveydenhoito (terveisiä Tehyläiset). Kaksi kolmasosaa suomalaisista aikuisista lukee hyvin eli täyttää tietoyhteiskunnan jatkuvan oppimisen lukutaitovaatimukset. Viidesosa yltää ylimmälle taitotasolle, mikä on kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen paljon.Ja mitä vittua tekee tämä kansa?! Seuraa televisiosta Big Brother ohjelmaa jossa joukko idiootteja on teljetty yhteiseen asuntoon ja muut idiootit soittelevat numeroihin ja yrittävät äänestäen pudottaa teljettyjä asunnosta. Seuraavat jännityksellä miten maaseudun poikamiehet etsivät emäntiä kuihtuville maatiloilleen. Paljon katsojia on saanut myös ohjelma jossa sinkkuäidit(YH) etsivät lapsilleen isiä ja siinä samalla itselleen paristovapaata hieromasauvaa.

Ja tämä sama porukka maksaa ravitsemusliikkeisiin pääsylippuja ja katsoo suu auki kun lavalla "laulavat" entiset mäkimiehet ja nyrkkeilijä-kansanedustajat (evp). Ja nämä samat ihmiset ottavat lipun oston jälkeen osaa ravintolakilpailuihin joita juontavat entiset miss kajaanit, entiset big brother talon asukkaat, miesjokaeipystynytliian
hapokkudentakiajuomaansaatanapuoltatoistalitraacokista ja monet muut valtavan ammattitaidon näihin juontohommiin omaavat ihmiset. Ja sitten tämä periaatteessa fiksu kansa lukee vielä keski-iän katkeroittamia juttujani ja pyytää niitä minulta lisää. Miettikää nyt vähän!!!

Mutta mennäänpäs asiaan. Kalenterissa olivat keikat Äänekoskella ja Kiteellä. Ja jos koulussa maantiedon tunnilla on vähänkään keskittynyt muuhun kuin suunnittelemaan pystyykö takarivin pulpetissa tyydyttämään seksuaaliset tarpeensa omakätisesti niin että kukaan ei huomaa, tietää että sunnuntaina olisi tiedossa pitkä yhteinen pakettiautomatkailutapahtuma halki suomen. (Nimeltä mainitsematon yhtyeemme jäsen epäili tämän matkan olevan jotain 160 kilometriä. toim. huom.) No eihän tuo 480 kilometrin matka aikuisille miehille ole kuin alkulämmittelyä. Varsinkin kun suomessa hyväkuntoisten teiden lisäksi myös polttoaineen verotus on maailman alhaisimpia.

Matka oli sikäli poikkeava, että mukaamme lähti äänentoiston david hasselhoff: Heikki "soiva pakara" Kivelä. Tällä miehellä on todistettavasti tyttöystävä. Minun on tätä äärimmäisen vaikea uskoa. Lähes mahdoton. Aina jos jutut bussissa vähänkään viittaavat homoseksuaalisuuteen tai yleensäkin poikkeaviin seksuaalisiin suuntauksiin Soivan Pakaran huulille nousee hymy ja posket alkavat punoittaa merkityksellisesti. Soivan Pakaran tyttöystävä, mieti nyt vielä.

Perjantain keikkapaikka oli Äänekoskella Ravintola Talli. Mielenkiintoisen näköinen ravitsemusliike joka oli entisen elokuvateatterin tiloissa. Bändi soittaa alhaalla tavallaan valkokankaan edessä ja yleisö on bändiä korkeammalla, nousevassa katsomossa. Heti kärkeen oli tapahtumassa virhe. Perille päästyämme aloimme purkaa autoa väärällä ovella. Tätä kautta roudausmatkaa olisi tullut 10 metriä enemmän. Onneksi kitaristimme Marko Palomäen kiihtynyt virtsarakko pakoitti taiteilijan etsimään kusipaikkaa talon takaa ja sieltähän löytyi ovi joka oli tosiaankin n.10 metriä lähempänä lavaa...jokainen askel on liikaa.

Roudauksen ja soundcheckin jälkeen meille näytettiin hotellihuoneemme. Ja kun selvisi, että tiedossa oli grilliruokaa, huone oli savullinen ja ravintola tarjoaisi meille ilmaista alkoholia, korkean verenpaineen pullistamat verisuoneni huusivat ylistystä herralle.

Ilta meni siinä juodessa, makoillessa, telkkaria katsoessa ja nukkuessa. Puoli yhden maissa kävimme veivaamassa kovan keikan. Ihan se tuntui keski-suomalaisille kelpaavan ja vielä kun paikan omistaja kävi kiittelemässä niin saatoimme vapautuneesti jatkaa alkoholin nauttimista ja paskan puhumista. Alleviivata täytyy se seikka, että laulajamme Teemu "mies joka toi ilmalämpöpumput suomeen" Ronimus lähti suoraan keikan jälkeen omalla autollaan kotiinsa Jyväskylään. Ronimus kertoi että oli ajatellut olla juopottelematta koko reissun. Joopa joo...kummasti ne ajatukset muuttuu vuorokaudessa.

No aamullahan oli tietysti olo surkea, mutta mikäs siinä auttaa. Hotellissa ei ollut aamupalaa mutta kävimme varkaissa ja teimme parit leivät itse keittiöstä. Leipien jälkeen roudaamaan ja bussin nokka kohti jyväskylää ja sieltä solistin hakemisen jälkeen Kiteelle.

Kiteelle päästyämme tajusimme roudauksen olevan mahdotonta. Paikka oli aivan turvoksissa väkeä. Joku paikallinen autourheiluporukka palkitsi ilmeisesti vuoden aikana hyvin ojien välissä pysyneet kuljettajansa. Sen jälkeen he vielä söisivät. Selvä. Hotellihuoneeseen ja äkkiä vaatteet pois ja puhtaisiin lakanoihin nukkumaan.

Ehdin maata minuutin kun huoneeni puhelin soi...
...ja soi...ja soi....

Jani Välimäki: Voi ny ristuksen persehiki, mikä vittu siälä ny ringaa!!!

Jarkko Ojutkangas vessasta: Fanit

Jani Välimäki: Heh...juup

Jarkko Ojutkangas vessasta: No vastaa ny siihe kai siälä jotain tärkiää o!

Jani Välimäki: Haloo. Huone 302

Pasi Kinnunen respasta: Päivää. Tässä on Pasi Kinnunen respasta.

Jani Välimäki: Moro?

Pasi Kinnunen respasta: Asiakkaat ovat ilmoittaneet että huoneestanne tulee voimakas tupakan haju.

Jani Välimäki: Tä? No ei täältä ny mitään tuu...justhan mä 3 minuuttia sitte tänne tulin.

Pasi Kinnunen respasta: Ei. Kyllähän tässä huoneessa on oltu eilisestä asti. Ja tupakansavu kuulemma tulee juuri sieltä ja meillähän on täysin savuton koko hotelli.

Jani Välimäki: Niin no kai mä nyt sen näin ku oli kylttejä joka paikassa. Mutta juuri äskenhän mä tulin tähän huoneeseen eikä täällä todellakaan oo mitään savua. Mitä tää ny on...onko tää jotaki pelleilyä...kuka vittu siellä oikein on?!

Pasi Kinnunen respasta: Niin täällä on Pasi Kinnunen respasta. Ja nyt olisi parasta että tulisit saman tien tänne respaan niin selvitetään tämä asia kunnolla. Odottelen sinua nyt välittömästi tänne niin saadaan tähän asiaan selvyys.

Jani Välimäki: No...kai mun sitte pitää tulla jos se ny noin saatanan vaikeaa on.

Pasi Kinnunen respasta: No hyvä....tuut...tuut...tuut

Sitte sängylle istumaan ja vaatteita päälle. Saman tien oveen koputetaan...kun meen avaamaan niin siellä on Heikki Kivelä joka sanoo: Pasi Kinnunen respasta, sinä et sitten tullut vaikka lupasit...voi vittu...Heikki Kivelä kuljetti minua täysin...saatana en kyllä osannu yhtään yhdistää ääntä mieheen. Lattialla kaksinkerroin makaava ja naurava äänenpaineentarkkailija Heikki Kivelä ei tajua miten lähellä kuolemaa hän on.

Puolen tunnin päästä Heikille käy vanhanaikaisesti. Hänen huoneensa puhelin soi ja hän on varma että soittaja olen minä ja yritän kostaa äskeistä vedätystä.

Heikki Kivelä: No joo joo...saat sä ny panna mua vanha pukki!

Reception: Anteeksi, Täällä on Matti Virta Hotelli Kiteenhovin receptionista. Ilmoittaisin vain että orkesteri voisi tulla nyt ruokailemaan.

Heikki Kivelä: Just. Kiitos.Hei.

Nyt on minulla hauskaa. Lähdemme porukalla syömään. Heikki Kivelä kävelee edelläni ja respan kohdalla näen miten n. 55 vuotias vastaanottovirkailijamies tunnistaa tämän tulipunaisista korvanlehdistä ja iskee silmää. Nuoret seksuaalisesti vapautuneet länsisuomalaisäänimiehet ovat itärajan tuntumassa kovaa valuuttaa.

Roudauksen ja soundcheckin jälkeen ohjelmassa on tissuttelua, saunomista ja odottelua. Joskus puoli yhden jälkeen astumme lavalle ja aloitamme shown. Porukka on ihan mukavasti mukana. Järjestysmiehet ovat asialla...ehkä liikaakin. Paikallinen mies heiluu lavan edessä vapautuneesti ja tiskillä käymisensä jälkeen yrittää tarjota laulajallemme drinkkiä...järjestysmiehet luulevat miehen häiriköivän solistiamme ja ulkoistavat hyväntekijän (ja ilmaisen drinkin) ravintolasta. Ilmaisen juoman menetys herkistää aina ja sivusilmällä näen miten Ronimuksen lasisilmästä vierähtää kyynel hänen partaiselle poskelleen.

Viimeisen biisin aikana Heikki Kivelä on koonnut itsensä ja haluaa taas vittuilla minulle. Puolentoista metrin päässä vasemmalla puolellani pääni korkeudella on savukone. Se on suunnattu puhaltamaan savu lavan eteen itseni ohi vasemmalta puolelta. Ei ole enää...näen kun Heikki Kivelä kääntää savukoneen osoittamaan suoraan naamaani...voi pillu...ja sitten alkaa savustus...ja eipä rumpali kesken biisin oikein liikkuakkaan voi...koko saatanan kioski on niin täynnä savua kun vaan voi olla...ja kaikki leviää lavalle naamani kautta...nyt tiedän suurinpiirtein miltä natsien keskitysleirien kaasukammioissa on tuntunut.

Keikan jälkeen olen kerrankin järkevä ja menen melkein suoraan nukkumaan. Aamupalan jälkeen roudaus ja pitkä kotimatka alkaa. Matkalla Heikki Kivelä kertoilee meille saksalaisista kidutusmenetelmistä. Hän itse kertoo pitävänsä ns. saksalaisesta suolihuuhtelusta jossa jumalattomalla porakoneella porataan paikkoihin mihin sitä tuskin on alunperin suunniteltu. Takapenkiltä näen peilaavan ikkunan kautta miten Ronimus pistää silmät kiinni ja puristelee kädessään olevaa eväsbanaania. Kyllä työyhteisö varmaan voisi toisenlainenkin olla...

Kirjoitti: Jani